Elämänkirot Yleistä E. ilontalo  

Sairasta menoa! – mihin on meidän hyvinvointiyhteiskuntamme menossa?

Kuvittele mut kivuliaana ja huolesta sekaisin päivystykseen tätä lukiessasi. Viime käynti oli jo hieman ahistava (kyllä, olin akuutissa ensin sunnuntaina ja sitten torstaina), mut tää on nyt jo sitä luokkaa, et pakko ottaa kantaa vähän enemmänki.

Lahden päivystäyksessä on tosi kiire ja mm. odotustilat aivan liian rajalliset, mutta pahinta on varmaan se, että paikassa missä joudut esittämään hyvinkin henkilökohtaisia ja vaikeitakin asioita, ei ole minkäänlaista yksityisyyttä. Mä en enää kertaakaan haluais kertoa henkilötietojani ja vaivaani kaikkien kuullen. En halua myöskään kuulla muiden asioita, vaikka viimeks sainkin viereisen potilaan lääkäriltä arvokasta tietoa. 😳 Ikävä kyllä osaisin myös monen vanhuksen kotiin heidän henkilötietojen kera. 😟 Meneekö oikein?

Akuutti 24 – you wish!


Tänään vastaanottava hoitaja oli todella kyllästynyt ja välinpitämätön, mikä aiheuttaa pahimmillaan mulle turhia odotustunteja. Vähintään todella kurjan olon, kun sanomaani ei kuunnella. 😔 Joskus potilailla voi ihan oiokeasti olla arvokasta tietoa tilastaan, eikä kaikkea kannata ottaa pelkkänä valituksena.

Saavuin akuuttiin siis monen turhautuneen puhelun jälkeen ja sen takia, että en saanut viime ”piipahduksella” toivomaani hoitoa. En useista pyynnöistäni huolimatta, vaikka minulla on todella rankka kokemus vastaavanlaisesta tilanteesta takana. Pyyntöni olivat minun sairaushistoriallani enemmän kuin perusteltuja, eivätkä millään muotoa edes kohtuuttomia. Yksi tutkimus… kunnolla… ja heti ensimmäisellä kerralla. Turhaa yritin saada ääntäni kuuluviin ja nyt on pakko miettiä, että ketä tämä asetelma palvelee?

En hauku väärää puuta


En kritisoi tässä hoitohenkilökuntaa yhtään. Tiedän ja ymmärrän heidän ahdingon ja minä jos kuka osaan heitä arvostaa! Mielestäni heille kuuluisi paljon enemmän, kuin mitä he Suomessa saaavat työstään palkaksi ja kepin sijasta käytössä pitäisi olla porkkanaa. Tilanne ei kuitenkaan saisi olla potilaankaan näkökulmasta näin. Kuka puhuu meidän puolesta? Jos mua olis viime käynnillä kuunneltu, ni tuskin olisin täällä päivystyksessä tänään pahentamassa tätä ruuhkautunutta tilannetta. Tää meno täällä on jopa mulle hieman järkyttävää ja mä olen sentään näissä aikaani viettäny paljon.

Olin rohkea. Jo kolmas ohi kulkenut hoitaja pysähtyi kysymään, että mikä oli kutsun syy. Muut eivät edes vilkaisseet ympärilleen ohi kulkiessaan. Tähän on varmasti syynsä, mutta vaikuttaa niin karulta.

Tällä kertaa sentään painoin rohkeasti jo heti ensimmäisessä odotusaulassa hoitajakutsua, koska minut laitettiin odottamaan vuoroani penkeille. Siis ihminen, kenen vaiva on takapuolessa, ohjataan kylmäkiskoisesti istumaan. Ihan sama niille. Ennen seisoin tässä tilanteessa kiltisti, kun istua ei voinut. Nyt jouduin häiritsemään heti saavuttuani kiireistä henkilökuntaa.

Yllättävää kyllä, pääsin tällä kertaa käytäväpaikan sijaan verhon taakse odottelemaan. Silti ympärilläni on paljon muitakin potilaita ja joudun jälleen kertomaan kaikki tietoni ja terveystilanteeni historiaa myöten muiden kuullen. Miten on mahdollista, että en voi lähettää asioiden hoitamisen nopeuttamiseksi sähköpostilla esim. henkilötietojani sisältäviä viestejä, koska GDPR, mutta joudun kertomaan muiden kuullen todella intiimejä asioita henkilötietojeni kera!? Jos on niin onnekas, että pääsee oikein tutkimushuoneeseen, niin niitäkään ei ole välttämättä saatavilla oikeaan tarpeeseen, vaan joudutaan ehkä muokkaamaan tutkimusta vaativiin olosuhteisiin. Sehän ei vie aikaa.

Onneks mä olen vielä sen verran taipuisa, että pystyin olemaan melko hankalassa asennossa tutkimuksen ajan. Entä jos en olis pystyny? No, enpä joutunut ainakaan pudottamaan housujani käytäväpaikalla… niin siis ekalla kerralla. Kun kirurgi vihdoin ehti mun luokse, ni siinä ei jouda huonetta etsimään. Joudun kertomaan (jälleen!) muiden kuullen vaivani ja paljastamaan intiimeimmät paikkani huonosti suljetun verhon takana. Vau mikä ihmisarvo. Mitäs sairastuin ruuhka-aikana. Vaikka ei Lahdessa muuta aikaa taida ollakaan.

Miten menee noin niin ku omasta mielestä, Lahti?

Olen nyt akuutissa ollessani kuullut jo moneen kertaan, että ruuhka on valtava ja edessä on pitkä ja hermoja vievä odotus. Saattajia ei koronatilanteen vallitessa edes saa olla, niin miten lähdet esim. hakemaan mitään juotavaa tai syötävää ilman pelkoa, että lääkäri käy just silloin ja ottaa seuraavan, kun et ole paikalla. Vessaankin hirvittää lähteä. Miksi tilanne (Lahdessa) on tällänen? Ihan turha selitellä minulle koronasta mitään ruuhkien aiheuttajana, sillä sama kiiretilanne on jyllännyt täällä jo pitkään ennen koronaa.

Jos et itse pidä puoliasi, niin siellähän kökötät ja odotat. Kaikilla ei ole voimia tai mahdollisuutta kysellä tilannetta ja vaatia tulla kuulluksi. Ne ketkä sen tekevät saavat kuitenkin nopeammin itsensä hoitoon. Se on kurja fakta. Sama asia koskee sitä, jos saat useamman käynnin ja rukoilun jälkeen lähetteen eteen päin ja tarvitset ajan polille. Kallisarvoinen vinkki; mikäli tarvitset hoitoa nopeasti, niin älä jää odottelemaan vaan soita ja vaadi! Se on ainoa keino saada edes mahdollisuus päästä hoitoon vielä ennen kuin tilanteesi on kahta pahempi ja vie taas enemmän resusrsseja ja… huomaatteko pointin?

Olen saanut kaupungin ulkoistamassa terveydenhuollossa muissa asioissa yleensä suht nopeaa palvelua ja nyt ymmärrän miksi. Heti kun mahdollista, he nostavat siellä kädet pystyyn ja käskevät potilaat akuuttiin. Tiedän sen nyt, kun eivät minua sinne yrityksestäni huolimatta ottaneet vaikka akuutissa oltiin sitä mieltä, että sieltä olisi pitänyt saada lähete ja asiaa olisi pitänyt hoitaa polin kautta. En päässyt suoraan polillekaan, kokeilin. En ole kuulema myöskään ainoa laatuani, kuka passitetaan pois jaloista akuuttiin. Ja täällä on melko järkyttävä tilanne!

Kuulin juuri viereisestä sängystä tutun litanian ”Voi olla että vaivasi johtuu tästä, kokeillaan tätä, hoida kotona, hakeudu tarvittaessa uudestaan hoitoon. Lähde kotiin.”
Tämä viereinen potilas ei kuitenkaan helpolla luovutanut, vaan ehkä ymmärrettävästikin kysyy hampaiden verenkierrosta lähtien kaikkea vaivaansa kuulumatontakin lääkäriltä. Kiva meille muille odottajille.

Vajaa seitsemän tunnin odottelun jälkeen sain hetkeksi luokseni kirurgin, joka antoi minulle tällä kertaa lähetteen polille. Uusi taisto alkakoon!

Kohti uusia pettymyksiä, mitä tulee terveydenhoitoon Lahdessa!

Onko sinulla vastaavia kokemuksia? Kuulen niistä mielelläni!

Leave A Comment