Elämän pieniä iloja Yleistä E. ilontalo  

Raha, cash, fyrkka, massi, tuohi, hillo…

Kukapa ei tykkäisi rahasta tai vähintän sen tuomasta taloudellisesta turvasta. Mutta mitä tämä pätäkkä, mani, fyffe tai miksi ikinä sitä haluaakin kutsua, nykyään merkitsee? Tai paremminkin kysymys kuuluu, että miksi rahankäytön taju on lähes kokonaan kadonnut?

Minulle kolahti äskettäin mikä vaikutus sillä on, että käteinen on lähes kadonnut katukuvasta. Vaikka olen elänyt jo käteisen käytön kulta-aikaakin, niin en itsekään enää kunnolla muistanut mitä kaikkea sen fyysiseen olomuotoon liittyy. Käteistä ei käytännössä enää ole. Raha on vain numeroita tilillä ja ne numerot suurenevat ja pienenevät tilanteen mukaan… monella nykyään usein jopa miinusmerkkisiksi. Eikä sekään vielä tunnu missään.

Ei rahaa silloin voi osatakaan arvostaa, kun se ei näy, eikä tunnu… eikä haise.

-Nina Miinalainen-

Vai pitäisikö sanoa, ettei se tuoksu. Minusta se kyllä haisi aika pahalle, mutta ehkä olen vain vieraantunut siitä. Rahatukun tuoksua kun ei enää koe kovinkaan usein.

Nyt kun sain (ihan laillisesti 😇) ison tukun käteistä kouraani, niin olin itsekin hieman ihmeissäni. Summa ei ollut järjettömän iso, mutta siinä vasta tajusin miten paljon se on rahaa. Miten paljon helpompi sitä on arvostaa, kun se on siinä käsinkosketeltavissa… ja mikä parasta, miten paljon hankalampi sitä on tuhlata, kun näet sen konkreettisesti hupenevan!

Jos minä, käteistä rahaa työnikin puolesta paljon käsitellyt, olin jopa vähän hämilläni isomman käteisemäärän kanssa, niin miettikää miten se vaikuttaisi nuorisoon, jos se palaisi enemmän pääasialliseksi maksuväineeksi.

Minä uskon, että se vaikuttaisi paljon ja vieläpä positiivisesti! 🤗

Raha ei kasva puissa, eikä sitä tarjoilla hopeavadilta. Sen ymmärtäminen olisi todennäköisesti helpompaa, kun käteistä käsiteltäisiin vieläkin ihan kaikessa tekemisessä.

Minulle tuli ehkä vähän ikävä rahaa… tarkoitan siis käteistä rahaa.

Leave A Comment